
Yritin jo toissa viikolla höpötellä stooriin omia fiiliksiä loman lähestymisestä. Silloin tuo ei onnistunut ja päädyin lopulta kertomaan loman alkamis tunnelmia ja ajatuksia tätä kautta.
Toissa viikko oli siis melkoisen vaiheikas. Olin onnistunut ajamaan itseni töissä tilanteeseen, josta selvittyäni fyysisesti käytännössä tuntui siltä että kohta oksennan. Tämä johtui eniten jännityksestä ja kun selvisin epämukavuus alueeltani jännitys purkaantui fyysisesti kehossa. Samana päivänä sain viestin, että meille läheinen perheenjäsen on menehtynyt. Odotetusti ja iäkkäänä, mutta silti. Viestin jälkeen olin menossa vielä ohjaamaan illaksi joogatuntia. Mielessä pyöri vain ajatus, että millähän minimeditaatio hetkellä saan tästä itseni vielä kasattua ohjausta varten!?! Valitsin tunnin teemaksi ilon. Teema ja siitä puhuminen kannatteli mielen kasassa läpi ohjauksen. Kun illalla selvisin kotiin pohdin pitkään milloinkohan olisi sopiva hetki lopettaa jatkuva tsemppaaminen?
Varsinkin fysioterapeuttina työskentely on henkisesti melko kuormittavaa, toki riippuen ehkä hieman siitä mihin suuntautuneena tekee töitä ja kuinka itse pystyy käsittelemään asioita. Olet vastuussa asiakkaan hyvinvoinnista ja usein itse koen että vastuu koskee sekä henkistä, että fyysistä hyvinvointia. Kannustan, tsemppaan ja ohjaan asiakkaita päivittäin, mutta toimin myös aktiivisena kuuntelijana erilaisille huolille ja murheille. Hyvä asiakaspalvelu vaatii 110% läsnäoloa, jotta jokainen asiakas tuntisi olevansa päivän tärkein.
Kolmen lapsen kanssa vastuu jatkuu kotona. Laskin että ajoin yhtenä päivänä Länsiväylää kymmenen kertaa eri suuntiin vaikka kaksi vanhinta oli jo kesälomalla! Unohdin yhden vanhempainillan ja olin viemässä lasta synttäreille vääränä päivänä.

Kaikesta huolimatta takana on upea kevät ja paljon hyvää! Jokainen meistä tarvitsee kuitenkin kesäloman ja hetken jolloin palautua arjen kuormasta sekä aikaa ladata akut. Itse jään nyt etäilemään asiakastyöstä. Teen paljon vielä kaikkea, mutta aikatauluttomuus tuo jo osaltaan joustoa päiviin. Jossain vaiheessa otan myös riittävästi aikaa surulle ja kaiken sellaisen käsittelemiselle, joka on vain jäänyt ja jäänyt arjen jalkoihin. Etukäteen on jo tiedossa, että täyteen lomamoodiin ei Suomessa ollessa koskaan päästä sillä kaikki toimipisteet ovat auki läpi kesän. Mutta varmistaakseni hetken stressittömyyden, en tällä kertaa ole luvannut mitään aikataulutettua syksyksi. Avaan listoja kun olen palautunut. Ohjaan tunteja kun olen valmis. Omia akkuja lataamaan suuntaan ainakin upean kollegan Terhi Aution Pilates tunneille keskiviikkoisin rantalaiturille Kirkkonummelle, luontoretriitti Katveen maisemiin 🧘🏼♀️
Rentouttavaa ja palauttavaa kesää kaikille ☀️